Nyt on sitten kuukausi vietetty Ruotsin puolella. Sikäli mikään erikoinen tapaus, mutta kun ei ole tullut matkusteltua muutenkaan, ja vieläpä siten että eri paikat ja ihmiset jäisivät jollain tapaa mieleen.
Miksi juuri Ruotsiin? Asia on niinkin ikävän yksinkertainen kuin työ. Veljeni oli jo ehdottanut työhakua jo pariin otteeseen maasta, jossa hän on tehnyt hommia jo kolmisen vuotta. Ensin tietenkin annoin hyvin jyrkän "En helvetissä" ilmaisun, koska en pitänyt ideasta, että olisin tekemässä töitä josta en kovin paljoa välittäisi ja vieläpä maassa, joka vielä vähemmän innostaisi. Vuosi tai pari tämän jälkeen tilanne näytti kuitenkin siltä, että ehkä olisi ihan kiva idea lähteä töihin toiseen maahan, vähintäänkin se näyttää hyvältä ansioluettelossa jos missään.
Noh, päätin sitten laittaa hakemusta Ruotsiin ja sain yhteydenoton rekrytoijalta. Hän kyseli kaikki perus asiat ja kertoi ottavansa yhteyttä vielä lähipäivinä. Jouduin tekemään pari testiä verkossa ja sain uuden yhdeyden oton, tällä kertaa haastattelua varten, n. tunti englanniksi Skypen kautta. Kohtuu hyvin se haastattelukin meni, vaikka alkoi jälkikäteen harmittamaan pienet virheet puheessa. Seuraavaksi teinkin parin päivän päästä toisen haastattelun ja myöhemmin tuli ilmoitusta, että allekirjoittaja haluttaisiin Ruotsiin. Pari päivää asiaa maistelin asiaa ja sitten pitikin jo hoidella asioita alta pois. Tavarat laukkuihin ja hyvästelyt huoneistolle, jossa kerkesinkin asumaan sen 7 vuotta.
Onneksi Ljusdal, jossa tuleva työpaikka on, tuli tutustuttua tarkemmin 3 vuotta aiemmin, kun rahtasin isän kanssa veljen tavaroita Ruotsiin, silloin kun hän sai isomman ja paremmin vuokra asunnon paikan päältä. Huvittavaa oli se, että se kerta antoi ikään kuin pisteen i:n päälle, etten itse haluaisi asua Ruotsissa, edes töiden takia - ja mitäs nyt teenkään.
Paikan päälle päästyä 4 tunnin ajon jälkeen hyvin myöhään illalla, väsähtäneenä, olikin jo aika nukkua tulevaa ensimmäistä päivää varten.
No comments:
Post a Comment